adventure cold cross country skiing dawn
Kerava-Nuorgam

Uuden alussa – tervetuloa vuosi 2022!

Terveisiä peiton alta! Perheemme joululoma on hurahtanut influenssa A:n merkeissä, mutta onneksi suurin osa porukasta on jo tervehtynyt. Itse onnistuin saamaan vielä poskiontelontulehduksen loppuhuipennuksena kaiken sairastelun päätteeksi, ja vuoden ensimmäistä päivää vieteltiin kuumetta pidellessä. Haluan uskoa ja luottaa, että tänään on ensimmäinen kuumeeton päivä ja sen kunniaksi päätin kirjoitella postaus numero kakkosen tänne uuteen blogiini. 


Onpas muuten ollut mukava huomata, että pohjoiseen muuttomme kiinnostaa ja seuraajia Facebook-sivuille on tullut kivasti – kiitos siitä!


No mutta, teitä varmasti kiinnostaa kuulla että miten meidän projekti etenee tällähetkellä? 


Kaapit tyhjenee pikkuhiljaa ylimääräisestä tavarasta, ja jokapäivä päivittelen Facebookin roskalavalle uusia lelu- /kirjapaketteja. Tosi kivasti ihmiset ovat käyneet niitä hakemassa ja hyvä on ollut huomata, että meille tarpeeton tavara on löytänyt uudet käyttäjänsä toisaalta. Tämä on ollut myös lapsille tosi tärkeä juttu. Jotain tavaraa olen saanut myytyäkin ja ne rahat olen välittömästi siirtänyt säästötilille. 


Vuokranmaksu Nuorgamin pikku paratiisistamme alkaa tässä kuussa ja luvassa onkin nyt pari aika tiukkaa kuukautta taloudellisesti tarkasteltuna. Unelmien eteen on joskus kuitenkin vähän kitkuteltava ja siihen olemme henkisesti valmistautuneet – ja täysin valmiita! Kuinka sen toteutamme? No esimerkiksi luopumalla Netflixistä, saunomalla harvemmin, hyödyntämällä enemmän varaavaa takkaa (tänä-aamunakin päivä alkoi takan sytyttämisellä klo 07:00), viettämällä vain yhden Wolt-päivän kuukaudessa (hymiö tähän), vähentää autolla ajelemista ym.. Tämä on itseasiassa aika mielenkiintoinen pieni empiirinen tutkimus tässä samalla, sillä emme juuri koskaan ole tällaista tietoista säästämistä harrastaneet – vaikka varmasti olisi kannattanut!


Iltaisin kun lapset ovat uinahtaneet, suunnittelemme H:n kanssa helmikuun ensimmäistä muuttokeikkaa ja kesäkuun lopullista muuttoa. Mikä on kaikista toimivin tapa saada siirrettyä muuttokuormat Keravalta 14,5 h:n ajomatka päähän Suomen pohjoisimpaan kolkkaan – tavaroiden lisäksi kun paikanpäälle pitää saada myös viisihenkinen perhe ja kaksi karvaista perheenjäsentä. 


Joskus öisin unensaanti on todella tiukassa kun kaikki maailman huolet ja murheet kasaantuvat niskaan. Toissayönä yllätin itseni googlaamasta “kissan matkustaminen lentokoneessa”, kun ryhyin pohtimaan josko kissa tulisikin ehkä hieman myöhemmin luoksemme ilmateitse. Tuo pitkä ajomatka kauhistuttaa ajatuksena, sillä Tilli-neiti ei ole kovinkaan innokas autoreissaaja.


Eilen pohdiskelimme, josko hiihtolomalla tilaisimme uuden ruokapöydän Veken kalusteesta suoraan Nuorgamiin niin, ettei meidän tarvitsisi ekalla reissulla mennäkään peräkärryn kanssa pohjoiseen. Veisimme vaan astioita ym, autoon mahtuvaa pikkutavaraa mennessämme. Kesällä ison muuttokuorman vieminen on huomattavasti helpompi juttu. Toisaalta mietin myös, että Utsjoen kirppisryhmän kautta löytäisimme varmasti ihan hyvän ruokapöydän uuteen kotiimme ja hiihtolomareissulla sen voisi käydä jostain päin Saamenmaata sitten noutamassa. Täällä päässä voisimme sitten omamme myydä pois kun aika on oikea. Vaihtoehtoja kyllä on, täytyy nyt vaan valita niistä se oikea! 
Myös uuden auton hankinta on aiheuttanut jonninverran harmaita hiuksia. Mistä? Minkä mallinen? Kuinka iso? Neliveto?  Joku nyt kuitenkin tulee hommata ennen lopullista rantautumista Tenon varrelle. Nää on kyllä enemmän meillä H:n heiniä. Minä yritän parhaani mukaan tukea päätöksissä. 


Tänään lähettelin muutaman työhakemuksen Nuorgamiin ja nyt hieman jännittää, että minkälaisia vastauksia sieltä saankaan! Myös lasten opettajille lähetin tänään viralliset ilmoitukset välivuodestamme, ja siltäkin osin asia on nyt kunnossa. 


Joskus erehdyn tuumimaan erityisneitokaisemme tulevaa kouluvuotta ja sitä, miten pärjäilee ns. integroidussa luokassa kun esimerkiksi kirjoittaminenkin on vielä haasteellista käden hentoisen motoriikan vuoksi. Lohdutan itseäni ajatuksella, että onneksi sisarukset tulevat viettämään tuon vuoden samalla luokalla ja ovat tukena sekä tsemppaamassa siskoa jos haasteita ilmenee. Tarpeen tullen olen valmis ottamaan Pirpanan vaikka kotikouluun, mutta se vaatii sitten hieman toisenlaisia toimenpiteitä sekä suunnitelmia. Nyt kuitenkin mennään ihan hetki kerrallansa – kaikki lutviutuu! Siitä olen varma!


Kaikinpuolin nyt on todella onnellinen ja hyvä olo. Lapset puhuvat päivittäin tulevasta, eivätkä millään malttaisi odottaa! Roni Backin Nuorgam– sekä Norja-jaksoa on katsottu tiheästi ja ne eivät ainakaan ole lieventäneet tuota ipanaisten innostusta. Meidän vanhempienkin mielestä nuo jaksot ovat katsomisen arvoisia – siispä lämpöinen suositus! Peltsin lapit ja kaikki muutkin hänen seikkailunsa on moneen kertaan ihasteltu ja menojalka tosissaan vipattaa koko perheellä jo kovasti. Ylivoimaisesti eniten odotan luonnossa tarpomista sekä Lapin lintuja!


No mutta, tällä hetkellä lähinnä perhoset vatsanpohjassa odotellaan tulevaa, hankkiudutaan eroon turhasta tavarasta, säästellään rahaa ja järjestellään asioita niin, että kaikki tulisi sujumaan mahdollisimman kivasti kun lähdön aika koittaa. 
Vaikka vanha vuosi loppui ja uusi vuosi alkoi perinteiseen malliin (sairastellen), niin muuten tämä alkanut vuosi tulee olemaan hyvin erilainen sekä poikkeuksellinen. Se jos mikä on varmaa. Tänä vuonna toteutetaan haaveita – haasteineen sekä onnenhetkineen. Tänä vuonna ollaan rohkeampia kuin koskaan. Itketään ja ikävöidään, tavataan taas ja halataan. Yllätytään ja ihmetellään. On tässä kohtaa hyvin vaikeaa tietää, miten tulemme ruuhkasuomessa koko ikämme asuneena asettumaan hiljaiseen ja rauhalliseen saamelaiskylään. Helmikuussa saamme pienen maistiaisen siitä ja tuo ensikohtaaminen tulevan kotimme sekä kylämme kanssa jännittää ihan valtavasti, iiik!
Ihanaa alkanutta vuotta 2022 kaikille!

Saatat myös pitää...

1 kommentti

  1. Jonna says:

    Hei, tulin vain jättämään tsemppikommentin kissa-aiheeseen, sillä se oli itselläkin Lappiin reissaamisen yksi isoin mietinnänkohde 😀 Se järjestyy varmasti parhain päin! Meillä matka oli toki “vain” 9 tuntia, mutta lopulta kaikki sujui niin valtavan hyvin. Olemmekin reissanneet jo muutamia kertoja kissan kanssa ko. välin. Tervetuloa pohjoiseen!

Kommentointi ei ole käytössä.