Kahvia, poroja ja pieniä hyppyjä kohti määränpäätä

Terkkuja kahvikupposen ääreltä! Onpahan muuten mahtavaa, että luontainen kipinä kirjoittelulle on taasen löytynyt. Huomaan kuinka joka viikko sormet syyhyten odotan pääsyä näppiksen äärelle. Tää on mun oma hetkeni. Yksi rakkaimmista harrastuksistani. “Iso K” varjostaa tällähetkellä meidänkin perheen arkea ja altistumisia sille tapahtuu harva se päivä. Eilen jouduin itse piipahtamaan jälleen kerran Drive in:llä, mutta vieläkään …

trees on snowfield during golden hour

Merkityksellisiä auringonnousuja

3 vuotta sitten juhlimme isäni 67-vuotissyntymäpäiviä. Vaan kukapa olisi silloin uskonut, että se jää viimeiseksi yhteiseksi juhlapäiväksi. Tänään isä täyttäisi 70 vuotta. Hän jos kuka olisi ansainnut isot juhlansa. Joka päivä on iso ikävä. Se tuskin koskaan tulee muuttumaan. Isä oli niin lempeä ja kaunis hahmo, että hänenlaisiaan on harvassa. On onni olla juuri hänen …

Miksi Lappi? Miksi juuri Utsjoki?

Moni on kysellyt meiltä, että mistä moinen ajatus Lappiin muuttamisesta? Olemme leikitelleet ajatuksella maalle karkaamisesta jo muutaman vuoden ajan, mutta Lapista emme varsinaisesti ole osanneet haaveilla. Syksyllä tunne kuitenkin alkoi vahvistumaan ja pikkuhiljaa se muuttui ihan todelliseksi unelmaksi, jota olikin sitten pakko lähteä tavoittelemaan. Tajusimme, että nyt jos koskaan! Lapset ovat vielä sopivan pieniä ja …

adventure cold cross country skiing dawn

Uuden alussa – tervetuloa vuosi 2022!

Terveisiä peiton alta! Perheemme joululoma on hurahtanut influenssa A:n merkeissä, mutta onneksi suurin osa porukasta on jo tervehtynyt. Itse onnistuin saamaan vielä poskiontelontulehduksen loppuhuipennuksena kaiken sairastelun päätteeksi, ja vuoden ensimmäistä päivää vieteltiin kuumetta pidellessä. Haluan uskoa ja luottaa, että tänään on ensimmäinen kuumeeton päivä ja sen kunniaksi päätin kirjoitella postaus numero kakkosen tänne uuteen blogiini.  …

Kohti unelmia ja Nuorgamia

Heippahei – kiva kun olet täällä! Olen Anna-Kaisa, kolmen lapsen äiti ja Heikin vaimo Keravalta. Olen vuosikaudet kirjoitellut enemmän tai vähemmän 47 palasta-blogia, jonka keskiössä on ollut lapsiperhearkemme esikoisen Downin oireyhtymällä höystettynä. Esikoistyttäremme on 10 vuotta, veljensä 9 v ja nuorimmainen tyttäremme 7 vuotta. Me vanhemmat lähestymme keski-ikää vauhdilla ja seuraaviin pyöreisiin ei enää kovinkaan pitkä …